Jou-a éti Grannonm-lan monté nan Galilé

   Sé lè 17 avril 2008 Aimé Césaire pati-rijwenn gangan-nou (ancêtres) apré an lavi goumen ba pep-li ek ba lédansité (identité) ki pep Matinik la ki tout pep neg oliwon latè.

   Sa té povotjé an bidim gwo-tjè, an manman latristes nan tjè tout Matinitjé menm lakay moun ki pa té dakò épi larel politik li. Nou tout-la ka chonjé ki manniè serjez-li té travèsé tout kartié Foyal épi an latilié moun ka maché dèyè'y ka pléré gwo dlo oben ka vréyé vokal pou di ki manniè Césaire té pòtalan (important) ba yo. Nou ka chonjé tou (aussi) lantèman'y asou estad Alitjè, atè La-Dilon, lè pliziè met-a-manyok dives péyi kon ta La Fwans lan té vini pou sa gloriyé (célébrer) gran poet la ek nonm politik la.

   Lanégritid pèmet Matinitjé viré-pwan konfians adan koulè lapo-yo, model chivé yo, liannay-yo (relation) épi L'Afrik ki sistenm kolonial la té apwann yo tiré méprizasion asou yo.

   Jòdi-jou, ki nou lé ki nou pa lé, nou sé éritié Sézè, nou sé yich-li ek tiyich-li abo (bien que) anlo adan nou pa janmen li yon sel liv-li. Men éritié pa lé di imité sa i té ka fè (imité ka détenn !), sa pa lé di batjé adan menm model politik la ki'y, sa pa lé di répété kon jako-répet sa i té ka di. Eritié lé di fè dapiyan (s'appuyer) asou lidé'y pou katjilé pli bien asou sitiasion-an nou adan'y lan pou gadé-wè es nou pé vansé titak pli douvan. 

   Sézè sé yonn adan sé sèbi-a (flambeau) ki pou kléré chimen-nou, adan goumen-an nou ka mennen an pou érisi (réussir) vini an pep ki djok ek ki sav fok oblijéman i ké viv asou pwa kò'y an jou olié i kontinié lonjé lanmen kontel an bann mandiannè.

Connexion utilisateur

Commentaires récents