Ki sa ka woulé asou ti tet zépeng lan yo ka kriyé Matnik la dépi yonndé tan ? Ou sé di nou anni vini dekdek toubannman dépi zafè kovid-la chapé-tonbé anlè zékal-tet nou.
Chak mwa ki pasé, an moun ka trapé lanmò'y davwè yo ba'y an kout fizi ! Ek vakabonnajri-tala pa ka woulé anni ki Fodfwans men toupatou. Tout koté atravè péyi-a. Ki Gran-Riviè ki Sent-Lis ki Lawviè-Salé kisasayésa... Asiparé sé an zafè règlèman kont ant trafitjè ladwog, men asiré-pa-pétet dwet ni plis bagay dèyè sa tou. Lè nou fè tan katjilé, nou ka dékouvè an bagay ki grav kité grav ka alé : dé sèten moun adopté an konpowtasion moudong toubannman. Pou an kout-zié antravè, pou an ti pawol, pou an ti rankont loto, pou nenpot ki bagay, yo pa ka pwan tan diskité, yo ka anni ralé fizi-yo déwò ek yo ka tiré konsidiré nou té ka viv adan tjek flim kowboy.
Sitiasion-tala pa ka sanm sa ka djè terbolizé sé politsien-nou an. Yo tout la batjé adan an zafè éleksion ek yo ka plen tet-nou épi loto ki ni wo-parlè ek ki ka pasé adan tout lankongni péyi-a pou pwonmet nou bagay ki yo plis ki sav yo pé ké pé fè si janmen yo trapé pos dépité-a. Sa ka fet la sé jou-tala ka montré ki sistenm-lan éti nou ka viv adan'y lan rivé adan an chimen-koré. I bout, i pé pa fè an tjou-patat pou sa rabonni kondision éti maléré ka djoumbaté adan'y lan dépi omwens 50 lanné.
Oprimié-koumansman, sa té ka paret nou bel menm : nou té ké trapé menm dwa ek menm nivo rékolonmik ki moun an Fwans. Matinik té ké mofwazé adan an péyi ki dévlopé. Men, finaldikont-lan douvan zié-nou atjelman : an popilasion ki chiré, ki défwazé, ki pa sav ki chimen fok i batjé adan'y, an péyi ki trapé lakangrenn palakoz salopté klowdékòn-la ki Bétjé fè simen adan bitasion bannann. An jennes ka foutélikan andéwò davwè i simié viv an lot koté ki Matnik. Ek vakabon, malfentè, trafitjè ladwog asou an bò ek gwotjap ka détounen lajan alé-pou-viré asou an lot bò ka viv kò-yo sav yo sav ki ayen pé ké rivé yo.
Yol-la yo ka kriyé Matnik la ped larel-li ! I ped lakat menm. Pli ta, pli tris...
L'existence de cliques prédatrices en Afrique noire est parfaitement compatible avec la généralis Lire la suite
...ce sont d'abord ces dirigeants-là qui sont responsables des souffrances des "migrants subsahar Lire la suite
Les trop nbreux coups d'Etat se succédant en Afrique noire ont hélas très souvent comme but réel Lire la suite
...a appliqué le "Code Noir" depuis 1684, mais son régime pratiquait déjà des opérations inhumain Lire la suite
Danser sur la corde raide est un exercice difficile .On rique a tout moment de tomber N’est pas e Lire la suite