Mandé Léta fwansé lajan ek blijé Bétjé rimet sa yo dwé nou es sé bon chimen-an ?

Rubrique

   Té ni an tan__antan lontan !__dé sèten krey (mouvement) politik Matinik ek Gwadloup té ka défann yon sel pawol-douvan (mot d'ordre) : on/an sel chimen sé lendépandans. 

    Abo (bien que) yo té ka rivé sanblé an patjé moun, fè manifestasion, pibliyé pwop jounal-yo, voyé lavwa asou pwop radio-lib yo ek, atè Matinik, réyisi éli mè oben dépité kisasayésa... (etc.), sa pa mennen sé dé péyi-nou an pies koté. Epi lè zot wè 21è siek-la rivé anlè nou, bagay-la anni chouboulé, maté tjou-pou-tet toubannman : Entènet débatjé ek lanmanniè kominitjé épi pep-la mofwazé (se métamorphoser). Jounal-papié ek radio-lib ped balan-yo, délè menm disparet, ek sé lé rézo sosio ki vini met-a-manyok. Konmva (étant donné) sé jénérasion moun ki té né nan sé lanné 1940 ek 1950-la ki té ka gidonnen lit-la, i pa konpwann ki an kalté ranboulzay (révolution) té ka woulé ek ki fok yo té éséyé mété kò-yo adan nouvo larel-tala vitman-présé.

    Kifè an diskoupay (rupture) anni fet ant vié jénérasion-tala ek jenn lan.

    Asou an bò, vié jénérasion-an té ka kontinié mandé ki Bétjé ranbousé Neg pou lestravay ek pou zafè Léta fwansé té ba yo etsétéra lajan lè labolision rivé. Asou an lot bò, nouvo jénérasion-an té ka mandé ki pri machandiz vini menm-parey atè Matikik ek atè an fwans. Kivédi ni an bidim dékontwolaj (contradiction) ant vié jénérasion-an ek nouvo jénérasion-an. Vié-a ka mandé Bétjé ranbousé, nouvo jénérasion-an ka mandé Léta fwansé mété an milié adan zafè pwofitasion-an. 

    Poblenm-lan sé ki tout moun-lan anni bliyé ki sé trapé lendépandans-nou ki dwet primié-douvan adan goumen-an nou ka mennen an dépi sitelman lanné !

Connexion utilisateur

Commentaires récents