Moun Matinik ek Gwadloup ki ka rivé janbé 100 lanné

   Ni an létid ki fini sòti ka montré ki atè Matinik épi Gwadloup ni 8 fwa plis moun ka érisi (réussir) janbé 100 lanné ki atè la Fwans. 

   Sa pé paret an manniè dwol pis laplipa moun adan sé popilasion-tala, sé ariè-ti-yich Afritjen ki Fwansé té mété nan lestravay (esclavage). An plis, lè zot wè lestravay vini aboli nan lanné 1848, Neg kontinié pwan bon fè toujou adan bitasion kann Bétjé abo (bien que) yo té pa ni chenn maré nan pié-yo ankò. Sé anni (seulement) pa koté sé lanné 60-lan ki, anmizi-anmizi, sitiasion-an koumansé mofwazé (se transformer) titak. Men, jik atjelman, apochan (à peu près) 30 pou 100 Matinitjé ek Gwadloupéyen ka viv anba larel-lanmizè (seuil de pauvreté).

   Kidonk ki manniè lasians pé espitjé ni tou sa moun ka janbé 100 lanné lakay-nou ?

   Davwè (parce que) an plis di lestravay, Neg sibi nan 20è siek-la an patjé salopté kontel zafè klowdékòn la ki Bétjé té fè simen adan chan bannann pannan pres 30 lanné. Pestisid-tala povotjé etsétéra vié maladi kontel kansè lapostat éti Matinik mapipi (champion) adan'y pis sé li ki ni plis moun ka trapé'y asou tout latè. 

   Enben, ni an ipotez ki sòti déwò : afos janbé l'Atlantik la té red ba sé djouk-la (esclave), afos djoubaké (travailler dur) asou sé bitasion kann lan pannan 3 siek, ni an kalté model séleksion natirel ki fet adan sé popilasion-nou an : an séleksion jénétik. Sé sé jèn-la ki té pli djok-la (vigoureux) ki rivé sirviv kivédi (c'est-à-dire) nou sé désandan moun ki érisi trapé an jèn ka pèmet viv pli lontan.  

   Ki sa ipotez-tala vo ? Nou pa sav mé sa antérésan katjilé'y asou'y...

Connexion utilisateur

Commentaires récents