Dépi pasé yon simenn la-CTM ka sibi an vadray (piratage) enfowmatik san-manman pis mi anvwala tout owdinatè'y blotjé net-é-pwop. Kolektivité Matinik la pa ka rivé kominitjé épi piblik-la ankò ek pétet menm, i pé ké sa péyé anployé'y ek ba lantoupriz sé sibvansion-an yo té ponmet yo a.
Sé an sitiasion ki krabik kité krabik ka alé !
Anni chonjé si zot wè nou té an péyi ki endépandan kontel (comme par exemple) Babad adan ki léta nou té ké yé ! Péyi-a té ké an-chien toubannman ek té ké touvé kò'y adan an sel lélékou (grande confusion). Men, érez-di-bonnè sa pé ké janmen rivé nou davwè (parce que) nou fwansé. Manman la Fwans pou vréyé wikenn-tala an étjip enfowmatisien ki ké ranjé tjak-la (problème) ba nou.
Mèsi anchay Manman-doudou ! Sé politisien matinitjé a ka bat bouch-yo tou lé jou asou lotonomi sisi, lendépandans sila, men lè zot wè ni an bagay ki pa ka woulé an manniè obidjoul (convenable) adan ti lilet-nou an, sé Manman la Fwans yo ka kriyé. Yo mérité kout labalet an tet.
Mi fè !
Un commentaire, a mon humble avis, ne peut pas égaler ou dépasser la taille de l'article qu'il co Lire la suite
...jôdi-jou tout kalté posibilité pou fè gran lékol ki atè an Fwans ki atè lé Zéta-Zini ! Lire la suite
...est très habile. Lire la suite
Dènié kèsion-an ka ba nou an lanmen pou réponn sé dé-tala avan'y lan.
Lire la suiteIl y a eu, dès la fin du 19è siècle, un mouvement de revendication autonomiste dans quasiment tou Lire la suite