An tan lontan, té ni an ti-pawol ki té ka di "latjé pwel-la cho" pou sa palé di an sitiasion ki red oben ki krabik kivédi ki red kité red ka alé.
Sé jou-tala, Matinik anni fè létjet toubannman adan kalté model lélékou-tala. An jénérasion nef ka lévé gawoulé pou mandé ki pri machandiz ki ka vann Matinik ekzaktiman menm wotè ki atè an Fwans. Kontel, si zot wè an bwet fonmaj kamanbè ka vann 12 éwo adan tjek sipèmarché Boulogne-sur-Mer, fok i menm pri-a adan an sipéret Basse-Pointe-sur-Martinique. Rivandikasion-tala titak dwol mé granmoun pa ni dwa krititjé'y davwè sé yo primié douvan ki reskonsab léta-a éti Matinik ka lolé adan'y lan.
Ansien jénérasion-an (moun ki ni ant 60 ek 80 lanné), sé li ka mennen toujou asou larel politik ek sendikal mé i té toutafetman enkapab, pannan dimi-siek la ki fini pasé a, fè Matinik vansé di yon sel milimet asou chimen lotonomi. Pa menm palé di chimen lendépandans ! Yo otjipé pos mè, konséyé téritorial, dépité, sénatè kisasayésa..., mé sé pa an tjou-patat yo fè ba Matinik. Anni yon bagay yo érisi fè sé plen poch-yo ek fè filon pou yich-yo oben fanmi-yo pé sa trapé an travay tjek koté.
Kidonk fok ansien jénérasion-tala ladjé pwel la si i two cho ba'y. Fok yo ladjé pouvwè politik ek sendikal la ba nouvo jénérasion-an.
Fok yo fè'y san tadé !
...dénommé "CID", "CHAM", "BRO" etc...sur "le racisme anti-Noirs des Arabes" ! Lire la suite
Le commentateur effréné dénommé tantôt "CID, tantôt "CHAM", tantôt "BRO" etc...n'a toujours pas c Lire la suite
...et celui d'obsession. Lire la suite
Lors de la guerre du Vietnam ,les Antillais n’auraient rien dû faire ni dire pendant des années, Lire la suite
....capable de créer des difficultés à FN sous prétexte que son état civil réel apparaîttaît dans Lire la suite