An konba-djol pété asou sé liannaj sosial la pa rapot a Vaval lanné-tala. Tibwen moun, soutou jenn moun, konsivwè ki bwabwa-tala sé an manniè kritiké lajénes.
Pou-di-vré, lè ou fè tan gadé'y, ou ka wè an boug ka lonjé an révolvè asou pwop kò'y konsidiré sé li yonn ki reskonsab sitiasion-an éti Matinik adan'y lan : 1 moun-mò a kout révolvè chak simenn dépi koumansman lanné 2023 a.
Wi, 1 moun-mò pa bal chak simenn adan an tou piti popilasion kon ta nou an !
Sé vré ki sé jenn-lan ni an reskonsabilité adan sa, mé sé pa yo selman. Sa tibwen two fasil vréyé labou anlè yo kon twop moun ka fè'y dépi yonndé tan. Lè ou pa ka jwenn travay ek ou ka ba lari chenn, lè sel solision ou ka wè sé chapé-alé "Laba-a", lè ou ka rimatjé lanmanniè dé sèten politisien ek konpè-yo ka détounen lajan sanki lajistis pini yo, enben, sa ki rété'w ? Sé éséyé fè an débriya nenpot kalté manniè. Sé poutji ni tou sa jenn manmay ki adan ladwog, laviolans, dérespektasion vié-kò, bagay kon sa.
Wi, yo reskonsab, mé sa ki reskonsab primié-douvan sé kalté sosiété-a nou ka viv adan'y lan ek tou sa ki ka viv kò-yo, tou sa ki ka pwofité di sitiasion-an. Tou sa ki alez kon Blez adan ti péyi Matinik la, ka woulé gwo-bidim loto, ki ni bel kay épi pisin, ka touché 5.000 a 7.000 éwo pa mwa kisasayésa...
Sé sé moun-tala ki reskonsab primié-douvan ! Es sa pa té ké pli bon fè an Vaval asou yo olié tiré méprizasion ba lajénes ?
Tu changes de pseudo comme une girouette pour pouvoir mieux distiller ta propagande blanco-suprém Lire la suite
Alambiquée et à la limite du grotesque qui a même besoin d'une invraisemblable explication. Lire la suite
"Suprématiste" existe bel et bien. Définition de Wikipédia :
Lire la suite
..."a quelque chose à voir avec le Gabon". Elle n’est pas "d’origine gabonaise". Lire la suite
Alléluiah !!!!!Le dénommé Albè a enfin fait qq récents progrès .!! Lire la suite