Primié kou pa ni pies siklòn dépi...1941 !

Rubrique

         Tout moun ka viv adan bannzil (archipel/archipelago) karayib la rimatjé sa : lanné 2026-tala pa ni pies siklòn.

          Silon sa sé météorolojis-la ka di sé an sitiasion ki pa fet dépi 1941 kivédi dépi 85 lanné ! Chif-tala, 85, sé lavi antiè an moun lè nou ka fè ta katjilé. Ki manniè nou pé espitjé sa ? Primié lesplik (explication/explanation) ka tijé nan kabech-nou sé ki sé zafè "El Nino"-a ki lotè sa. Sé li ki reskonsab si pa ni pies siklòn ka janbé l'Atlantik pou vini dépotjolé sé zil la Karayib la. 

          Sa pa djè fasil konpwann sa sa yé "El Nino" mé nou blijé kwè sé siantifik-la davwè yo dékaté (développer/to develop) zouti ka pèmet dékatiyé (analyser/to analyze) zafè klima-a ki atè lé Zantiy ki toupatou oliwon latè. Men, sa pé pa opozé nou kwè ki dwet ni an lot lesplik tou (aussi/too) dégrennay (dérèglement/disruption) klima-a. Poutji ? Sé davwè nou ka wè déga sa ka fè : difé ka anni pri toupatou, séchrès ka fann fwa agrikiltè, gwo lavalas lapli ka anni chapé-tonbé san prévini, brim sab ka toufé nou, nivo lanmè-a ka anpilzi (augmenter/to increase), sa ki ka mété an danjé moun ka viv bò sé rivaj-la kisasayésa (etc...).

           Konsidiré, nou, nonm ek fanm, nou ka dérayé sel koté-a nou ni a kivédi planet-la yo ka kriyé Latè a...

Connexion utilisateur

Commentaires récents