Bidim lagrev févriyé 2009 la atè Matinik

Raphaël Confiant

   Pres nou tout-la dwet a bliyé sa, men nan mwa févriyé 2009 la, an manman lagrev jénéral té déblozé Matinik apré La Guiyàn ek Gwadloup.

    Pannan pasé 40 jou, an tilili (grande foule) Matinitjé té fè tan défilé nan lari Fodfwans pou sa mandé ki pri machandiz té anmwennzi (diminuer) nan péyi-a. Lavi-a té two chè, yo té ka di ! Sé ki Bétjé, ki pwopriyétè laplipa sé sipèmarché a té ka wosé pri sé machandiz-la lanné apré lanné, bagay ki té ka pété fwa popilsion-an, soutou sé madjendjen-an (prolétaire). Moun té ka pwan sitelman fè ki sitiasion-an pa té pé kontinié kon sa an pies kalté manniè. 

    Lè lagrev-la pété, tout bagay té blijé fèmen : ki konmes, ki fanmasi, ki lékol, ki ladministrasion, ki estasion-lésans kisassayésa...(etc...). Ayen pa té ka maché nan péyi-a ankò ! Ek sé grévis-la té ka désann nan lari épi pankat ki té matjé : 

    "Bétjé déwò ! Péyi-a sé pa ta zot, sé ta nou !".

    Anlo moun ki ka di kò-yo "révolisionnè" té konpwann ki jé kat la té dématé, ki Matinik té asou chimen kaskod (rompre) épi la Fwans ek trapé lendépandans-li. Mé ayen pa fet ! Poutji ? Sé davwè (parce que) bidim lagrev-tala pa té an ranboulzay (soulèvement) politik mé an gawoulé (révolte) kont lavi chè. Lavi-a té two chè pres ba tout moun, sof ba Bétjé. Kifè, lè 40 jou lagrev-la bay-alé, oblijéman sendika, patwon, politisien ek préfè té blijé asiz alantou an tab pou sa touvé an dépri (issue). Apré tout sé moun-tala fè tan palé, diskité, débat, yo vini siyen an lakòday (accord) ki té ka prévwè anmwenzi pri machandiz-oblijé (produits de première nécessité) ek wosman salè moun ki té ka genyen lanmonné-kod (bas salaire).

     Kifè lagrev-la bout ek dépi 2009, Matinik pa viv pies bidim lagrev ankò. 

     Men, jòdi-jou, ki sa nou ka wè nan dé zié-nou ? Mi sa : AN TJOU-PATAT PA CHANJE. Machandiz toujou osi chè ba maléré ek pri-yo jis wosé. Ni dé lesplik (explication) pou sa konpwann sa ki rivé nou an : 

 

     . dabò-pou-yonn, Bétjé pa kouyon kon nou ka kwè, yo pa kouyon kon dé pié-yo : yo sav ki moun pa ka achté anni (seulement) machandiz-oblijé. Sa vré ki pres tou lé jou, nou blijé achté diri, luil, viann, bè, fwitaj kisasayésa..., men tanzantan, fok nou achté dot bagay tou (aussi) : savon-lésiv, alkol, soulié, machin-pwoptaj (machine à laver), frijidè oben loto. Sé pa tou lé jou oben tou lé mwa nou ka achté sé bagay-tala, men toujou ka rivé an lè éti fok nou achté yo. Kidonk Bétjé anmwennzi pri machandiz-oblijé ek adan menm balan-an, i anpilzi (augmenter) ta sé lézot machandiz-la. Kifè, lè nou ka katjilé bien, i pa ped ayen. Bénéfis-li rété pres menm wotè-a !  

     . dézienm bagay : an lagrev kont lavi chè pa fet pou chouboulé sistenm politik la. I fet pou pèmet moun ka pwan fè trapé an lavi ki titak mwen red ek kon nou sav, ni etsétéra moun Matinik ki dépi lè 10 mwa-a rivé, pa ni yon sel éwo anlè kont-yo. Yo pa ni an moustik maré alakod kon moun-lontan (gens d'autrefois) té enmen di. Kifè, laplipa blijé sirviv asou dékouvè labank-yo ka ba yo ! Bagay ki danjéré kité danjéré ka alé pis sé lajan-dwé (dette) yo ka mété anlè do-yo.

 

   Finaldikont, es bidim-lagrev févriyé 2009 la té vréman nésésè ? Sé an keksion éti chak Matinitjé dwet mandé kò'y san pawol-akoma (langue de bois). 

Connexion utilisateur

Dans la même rubrique

Commentaires récents