Zafè tit liv ki matjé an kréyol mé...

Raphaël Confiant

    ...tout larestan liv-la anni (seulement) an fwansé. Sé an lanmod ki tijé (surgir) dépi yonndé lanné ek ki lianné épi siksé litérati ki an kréyol koumansé trapé. 

     Sé moun-tala ka fè pwofitasion asou tout bidim travay-la ki fet la pou sa vréyé lang kréyol la douvan. An travay red kité red ka alé, rachmabab menm, pis nou tout la sav ki bon enpé Antiyé, si yo dakò pou palé kréyol, yo pa dakò pies-toubannman pou matjé kréyol. Man ka chonjé lè man té pibliyé primié liv-mwen an kréyol nan lanné 1979 ("Jik dèyè do Bondié") dé sèten moun té mété mwen adjendjen. Dot té mandé mwen es man té vini dekdek. Sa poko té lapli pou mouyé mwen pis man pibliyé 5 liv an kréyol yonn-dèyè-lot, dènié-a ("Marisosé") ki fè tan paret la sé té nan lanné 1987.

      Pies sé liv-mwen an pa érisi trapé pies kalté siksé, yo pa té ka vann ek jounalis pa té ka pwan wotè-mwen. Pa yonn pa janmen envité mwen palé di yon sel liv an kréyol mwen ki laradio ki latélé. Dayè, toulitan man té ka matjé an kréyol, pèsonn pa ké ka rikonnet ki man té an matjè (écrivain). Sé anni lè man vini batjé nan lang fwansé an 1988 ki kat-la dématé ek ki piblik-la vini admet sa. Man pa égri palakoz (à cause de) bagay-tala mé man pa dakò pies ki jòdi-jou, moun ki té kont matjé kréyol ora-kou nan 20è siek-la ka fè pwofitasion anlè kréyol nan 21è épi liv-yo ki ni tit an kréyol mé ki matjé anni ki an fwansé.

       An plis ki sé pwofitasion anlè goumen anlo adan nou mennen pou sa rabonni (améliorer) sitiasion lang kréyol la, sé an vakabonnajri ki la tou ! Sé moun-tala ka pwan kréyol pou an tòchon-pié oben ki sa ?

Connexion utilisateur

Dans la même rubrique

Commentaires récents