Dousin rézen-bod-lanmè atè La-Krabiè

Raphaël Confiant

   Ou ka séré séré'w jis nan fondok bod lanmè Loren an, la éti to ka kriyé La-Krabiè a davwè lè sézon krab fè tan rivé, ratiè ka fè siwawa toupatou.

  Sé piébwa-a ki ka pòté'w la ka sibi tout lasent-jounen bidim van ki sòti pa lot bò lanmè-a épi lè mwa-dout ka pwan zez-li, yo ka anni sispann net-é-pwop. Kidonk disparet ka anni pwan lanm lanmè tou ek i ka vini ka sanm an gran dra blé ki paré voplé siel-la toubannman. Nan bonmitan'y, ni an koté éti ou pé wè an mòn yo ka kriyé Koko-Asié. Si ou vansé titak pli lwen asou lanmè-a ou ka jwenn Miklon ek fok déviré lamenm.

   Nou, sé timanmay-la, sé dépi mwa juiyé nou ka véyé sé pié-rézen-bod-lanmè a abo fwitaj-yo vet toujou. Atè, La-Krabiè ki met-lékol nou ka kriyé "Promontoire", an pawol ki ka toujou fè nou pété ri, asiparé ni an tjenbwazè ka viv la. Adan an kamach kivédi an toupiti ti kay ki fet épi bwa-gliséria ek pach-koko. Moun ka vini oti'y anni lè gwo lannuit atè pou lévwaz-yo pa rapòté pawol initil anlè yo. 

   Nou menm-lan, nou pa pè vié manntò-tala davwè ansanm finisman juiyé rivé, fwitaj sé pié-rézen-bod-lanmè a ka koumansé pwan an ti koulè violet. An ti koulè sitelman bidjoul ki tout kalté model zwézo ka kouri-vini pou sa nannan yo. Mé sa pa ayen ba nou : nou chak-la ni labalet-li ek sé pa tiwoch won nou ka sèvi, sé mab. Lè zot wè an mel ka trapé an kout mab anlè zékal-tet, i ka anni chapé-tonbé-désann ek tout sé lézot-la ka pwan lavol.

   Epi rivé lè-a éti sé grap rézen ka vini toutafetman violet. Lè ou ka trapé yo, an ti lodè tafia ka anni varé'w ek lè ou ka koumansé valé yo__kontel an agoulou-gran-fal__dousè fwitaj-la ka pres fè'w kalpaté. Ou ka anni fèmen zié'w ek kon sé ti konpè'w la, ou ka gloupab, gloubap, gloubap sé rézen an yonn dèyè lot. An lè, sé konsidiré latè pa ka pòté'w ankò, konsidiré dousè sé rézen-an té chayé'w alé adan tjek lot péyi. Epi lè bouden'w plen, ou ka asiz anba an pié-rézen ek ou ka koki zié'w anlè belté lanmè-a. Lanmè Loren-an.

   Nan fonfonn lespri'w, rézen-bod-lanmè épi lanmè toujou fè yonn...

Connexion utilisateur

Dans la même rubrique

Commentaires récents