Nou ka ba répons-lan lamenm avant nou réponn keksion-tala : sé davwè (parce que/because) sé moun-tala né avan 1940.
Kidonk kon nou sav, ni 5 "Zòn blé" asou latè. Sa sa yé sa ? Enben, an "Zòn blé" sé an koté éti ni anchay moun ka érisi (réussir/to succeed) rivé a 100 lanné ek menm délè plis ki sa. Sa andwa étonnen nou sitelman pep Matnik sibi lanmizè dépi siek épi siek : Bétjé-Fwans chayé gangan-yo (ancêtre/ancestor) dépi l'Afrik-Djinen pannan etsétéra siek ; Bétjé-péyi sèvi yo kon djouk (esclave/slave) pannan anchay tan tou ; lè zot wè labolision lestravay rivé, yo djoubaké (s'escrimer/to fight) adan bitasion Bétjé pou an ti lajan, an lanmonné-kod (clopinettes/peanuts) ek sé anni lè zot wè Matnik vini an Dépatman Fwansé lot-bò-dlo (outremer/overseas) sitiasion Neg ek Zendien koumansé ka mofwazé (se transformer/to transform) titak. Titak pis sé anni an krey (catégorie/group) adan yo ki bénéfisié di sa, Milat pou laplipa.
Sa vré ki dépi 1946 ni anchay lékol, lopital, lawout, lantoupriz kisasayésa... (etc.) ki konstwi. Sa vré ki lanmizè san-manman an (implacable) éti majorité popilasion-an té ka lolé adan'y lan bat dèyè. Sa vré ki Léta fwansé mété lajan-fanm-sel, lajan-chonmaj, lajan ba moun-enpiok (handicapé/disabled), lajan pou péyé loyé kay. Sa vré ki tout timanmay kay lékol ek pa djè rété Matinitjé ki pa sa li ek ékri. Sa vré ! Men, lè nou ka fè tan katjilé, nou ka rimatjé ki sitiasion-an pa fondalnatalman (fondamentalement/fundamentally) bokanté larel. Ni an patjé moun ka pwan bon fè toujou ! Dayè, 27% Matinitjé ka viv anba larel-lanmizè (seuil de pauvreté/poverty line). Men, sa ki pli red-la sé ki sé Bétjé ki ni méyè tè agrikol toujou, sé yo ki ni bidim lantoupriz ek sé pou sa ni tou sa moun ka vréyé pié ek ka lévé gawoulé (révolte/revolt) délè.
Kifè an keksion ka tijé (jaillir/to spring) adan kabech-nou : es sé davwè Matnik vini Dépatman fwansé ki nou ni tou sa moun ka rivé a 100 lanné ?
Si sé té sa, enben té ké ni anchay koté an Fwans éti té ké ni santnè ! Men, lè ou gadé, la Fwans pa ni pies "Zòn blé" !!! Kivédi pa ni pies koté, ki an Brètay ki an Alzas ki an Nowmandi kisasayésa... éti ou ka jwennn sitelman moun, pwopowsionelman, ka rivé viv sitelman lontan. Kon nou za di'y : ni anni (seulement/only) 5 koté asou latè éti ni sé kalté zòn-tala ek péyi Matnik touvé i sé yonn adan yo. Ki manniè nou pé espitjé sa ? Silon grangrek ki étidié sa ni 2 lesplik :
. dabò-pou-yonn, siek épi siek lestravay-la séleksionnen Neg ki té pli fò, pli djok. Sa ki té two flègèdè té ka trapé lanmò-yo pli bonnè ki sé lézot-la. Sé pou sa ni sitelman chanpion 100m ki Neg la Karayib. Si zot wè sé té davwè yo neg, poutji Mali, Kongo, Kaméwoun, Togo, Bénen, Gana kisasayésa...pa janmen ka genyen méday adan sé Jé Olenpik la ?
. lot lesplik-la sé ki lo santnè Matinitjé-a sé moun ki né avan 1940 pou laplipa kivédi avan bitasion koumansé sèvi pestisid kontel glifozat oben klowdékòn. Kivédi sé moun-tala manjé lédjim ki sen, ki pwop, ek lè yo té ka travay nan bitasion, sé Bétjé-a pa té ka blijé yo dévidé (déverser/to pour out) pestisid kon sa koumansé woulé akonté di sé lanné 1970.
Sa lé di ki sa ?
Ki sa vré nou ni anlo santnè, ki Matnik sé an "Zòn blé" mé ki adan yonndé lanné, adan sé lanné-a ka vini a, bagay-tala ké sispann. Moun ki né apré 1940-50 pa ni pies kalté chans viv jik a 100 lanné !
...a appliqué le "Code Noir" depuis 1684, mais son régime pratiquait déjà des opérations inhumain Lire la suite
Danser sur la corde raide est un exercice difficile .On rique a tout moment de tomber N’est pas e Lire la suite
Un autre facteur joue:l'émigration massive et le vieillissemet démographique affaiblissent le po Lire la suite
Merci pour votre article que je découvre. Lire la suite
...les Etats-Unis, grand protecteur des "Negs", brille de mille feux.
Lire la suite