Bénen : on kat-chimen lespri

Hector Poullet

Atoupannan nou ka déplasé an péyi-la, nou ka vwè, nou ka gadé, ka tann, ka kouté, nou ka kalkilé pou konpwann. Péyi lasa sé on katchimen pou tout rèlijyon davwa chakmoun-la ni ta-y é ka asèpté lézòt ni ta-yo. Dépawfwa on rèlijyon ka miganné èpi onlòt pou pwan on pli bèl balan . Annou gadé sa tibwen :

Nou vwè kijan Vodoun okoumansman té on rèlijyon i té ni fondas a-y asi Dangbé, Sèpan-Piton la, sé li i té pou totèm, èvè tanp a-y, labé a-y, sérémoni a-y, é granbwa sakré a-y adan tout péyi-la. Menm adan rèlijyon-lasa ni plizyè branch, ni moun ka adoré Sakpata, on bondyé-latè, ka swangné é ka ba-w rimèd kont tout maladi é prensipalman varyòl ; ni moun sé Shango, bondyé a loraj, ka réglé pwoblèm moun i trapé bab ant yo, tini dòt ankò, kon Ogou féray, ka opozé trapé aksidan asi chimen é adan kaz, Lissa, on bondyé albinòs ka pòté richès, Yémonja, bondyé lanmè pou péchè.

Epi, on dézyèm kalité Vodoun,Vodoun Thron, i sòti an péyi Ghana p’asi konmansman 19èm syèk-la rivé Ouidah, é la i fè onlo, onlo moun adòpté-y. Vodoun Thron pa ni on granbwa-sakré mé on létan-sakré, i ka sèvi èvè nwa kola pou diviné, konpwann, èspliké lavi, i pa ka pwan san, mé ka asèpté sakrifis a mouton, san-la pa pou ay asi lotèl-la, i ka konbat tout sòt kalité sòsyé.

Menmjan Vodoun-la varyé, menmjan sé rèlijyon-vini la varyé yo osi kontèl rèlijyon Krétyen-la, i ni on varyan yo kriyé Légliz Kristyanizm Sélèst ? Sé Oschoffa Samuel i fondé légliz-lasa p’asi lanné 1950, i fè plizyè mirak, kifè Pap-la limenm té oblijé rèkonnèt i té on pwofèt. Jòdi-la ni plizyè milyon moun ka suiv rèlijyon-lasa toupatou asi latè é ka sanblé 23 désanm chak lanné adan koté bòdlanmè ka fè pasé 20 èkta, pa lwen Porto-Novo. Moun i adan rèlijyon-lasa ka abiyé tout anblan, ka maché nipyé, ka kriyé Bondyé Jehovah, ka chanté é dansé èvè tout kò a-yo pannan lanmès a-yo.

Epi tini moun yo adan Lislàm, é konfèdmanti nou vwè mòské toupatou an péyi-la, mé ès Islàm a-yo diféran èvè dòt, nou pa konnèt, tou sa nou pé di sé nou près pa vwè ni madanm jennfi vwalé, okontrè nou vwè onlo fanm ka débat èvè lavi pou gangné on monné, é byen souvantfwa asi moto a-yo, oswa kannòt a-yo tousèl san p’on nonm ka konpangné-yo.

Pou bout, nou pé di Bénin sé on péyi ola près toutmoun ka kwè nou ni on kò, on lèspri é on nanm épi tini on antité pli fò ki nonm ka réji lavi. Yo jis ka asèpté ou pé pa ka kwè tousa, yo pa ka dérifizé kontinyé frékanté-w, ni yo pa ka chèché fè-w rantré adan rèlijyon a-yo lè ou di ou Até.

Mé fo-nou fè dé mo kozé èvè-z|ot asi Béhanzin, dèmen nou k’ay Abomey adan zantray a péyi-la.

Media / Document
Image
Image
Image
Image

Connexion utilisateur

Dans la même rubrique

Commentaires récents

  • L'Anglais qui proclame "Stop aux bateaux de migrants !"

    Vas-y Rishi ,continue tu tiens le bon bout !!

    MAMDIARRA DIAWARA

    25/04/2024 - 19:43

    N'écoute pas ceux qui hurlent que PARCEQUE tu es d'origine indienne tu DOIS FORCEMENT être pour l Lire la suite

  • Matinik : lajistis an bilikik mistikrik

    REDIRE

    Albè

    25/04/2024 - 07:37

    A quoi bon redire ce que j'ai expliqué dans mon post et qui contredit totalement votre premier po Lire la suite

  • Matinik : lajistis an bilikik mistikrik

    Durée des présences et absences.

    Edouard

    24/04/2024 - 22:39

    L'article parle du départ de 4.000 jeunes autochtones par an, avec concomitament l'arrivée de 4.0 Lire la suite

  • L'arrière-grand-père maternel de Joan Bardella était...algérien

    VU LE NOMBRE DE...

    Albè

    24/04/2024 - 18:19

    ...dénonciations d'agressions sexuelles de femmes françaises et européennes contre leurs parents Lire la suite

  • Matinik : lajistis an bilikik mistikrik

    ILS NE SONT PAS COMPTABILISES...

    Albè

    24/04/2024 - 18:11

    ...ces retraités non-locaux dans la population marrtiniquaise pour la simple raison qu'ils passen Lire la suite